Case Unfair: Henkilöstötutkimus uudisti työnteon mallia

Henkilöstötutkimuksemme mukaan Unfairin työntekijöistä 100 % pitää työpaikkaansa hyvänä. Keskimäärin suomalaisissa yrityksissä luku on vain 39 % (Suomalaisen työelämän tila 2022-tutkimus).

Unfairin menestyksen takana ovat omiin tarpeisiin räätälöidyt johtamis- ja toimintatavat, jotka parantavat työhyvinvointia. Yrityksessä on alusta asti peilattu toimintaa henkilöstön palautteeseen. Great Place To Workin henkilöstötutkimus on ollut yksi liikkeellepaneva voima, jonka myötä Unfairilla on toteutettu kehityshankkeita ja otettu käyttöön tavanomaisesta poikkeavia uudenlaisia työnteon malleja.

– Ilman syväluotaavaa tutkimusta ja henkilöstömme jatkuvaa kuulemista, emme saisi yhtä kirkasta kokonaiskuvaa merkityksellisimmistä kehitystarpeista, kertoo Taru Kumpulainen, joka on toinen Unfairin perustajista.

– Palautteen pohjalta olemme esimerkiksi mallintaneet HR-prosessit yksiin kansiin, tarkentaneet tehtävänkuvia ja roolitusta, kehittäneet sisäistä viestintää, luoneet läpinäkyvän palkka- ja palkitsemismallin sekä luoneet uusia työkaluja työn resursointiin ja ajanhallintaan yhdessä koko henkilöstön kanssa. Nämä asiat ovat osaltaan mahdollistaneet myös siirtymisen 4 + 1 -työviikkoon, yhtiökumppani Johanna Raiskio jatkaa.

Jatkuvuus on kestävän hyvinvoinnin edellytys

Unfairin 4 + 1 työviikon mallissa alkuviikko käytetään tehokkaasti asiakaspalavereihin ja -työhön. Perjantaisin puolestaan keskitytään kolmeen kantavaan teemaan eli oppimiseen, kehittämiseen ja palautumiseen, joihin arjessa olisi muuten hankala järjestää aikaa.

– Oppimisella tähdätään oman ammattitaidon tavoitteelliseen ja jatkuvaan kasvattamiseen. Kehittämisellä puolestaan tarkoitetaan uuden ideointia asiakassuhteisiin liittyen, sisäisten kehittämishankkeiden edistämistä tai uusien teknologioiden ja toimintamallien hyödyntämistä. Palautuminen on fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin tukemista itselle sopivalla tavalla, mikä edesauttaa työssäjaksamista ja vapauttaa voimavaroja oppimiseen ja kehittämiseen, Johanna kertoo.

Uudenlaisen työviikon kehittäminen lähti siitä, että työntekijöiden kokemaa työn sirpaleisuutta ja keskeytysten määrää haluttiin vähentää. Moni koki tarvitsevansa enemmän aikataulutonta ja häiriötöntä aikaa.

Vaikka mahdollisuus sijoittua Suomen Parhaat Työpaikat -listalla houkutteli alusta lähtien, päällimmäinen syy ja tavoite Great Place To Workin henkilöstötutkimuksen toteuttamiselle oli aidosti toiminnan ja prosessien kehittäminen. Tulokset auttavat seuraamaan muutosten vaikutuksia sekä määrittämään uusia kehityskohteita.

– Kestävä työtyytyväisyys on mahdollista vain, jos jokapäiväinen arki on kunnossa. Työpäivät tuntuvat raskailta, jos asiantuntijatyössä ei aidosti ole mahdollisuuksia uppoutua työn flowhun, Johanna toteaa.

Henkilöstötutkimus tekee arjen tarpeet näkyväksi

– Meidän on edelleen pidettävä kiinni siitä, että kaikkina viitenä päivänä tapahtuu oikeita asioita ja oikealla tavalla. Muuten palaamme helposti vanhoihin toimintamalleihin. Yksi päivä ei korjaa viikon rasitusta, jos kokonaisuus ei ole kunnossa. Työkuorma on pidemmän päälle liian raskas, jos perjantait kuluvat toistuvasti vain alkuviikosta palautumiseen, Taru sanoo.

”Työhyvinvoinnin ydin ei synny vain perjantaisin, vaan koko viikon aikana.”

Käytännössä 4 + 1-työviikko toi mukanaan myös resursoinnin ja palaverikäytäntöjen uudistamista. Esimerkiksi palavereiden kestoon ja agendaan on kiinnitetty enemmän huomiota, esimerkiksi riittääkö 20 minuuttia viikkopalaveriin aikaisemmin käytetyn tunnin sijaan. Myös asiakastyölle suositellaan varattavaksi kalenterista aika, jolloin myös sovellusten ilmoitukset hiljennetään.

– Arvostamme niin henkilöstön kuin omistajienkin vapaa-aikaa ja haluamme mahdollistaa omien unelmien toteuttamista niin työssä kuin sen ulkopuolella. Arjessa työflowta ruokitaan avoimella keskustelukulttuurilla. Jos esimerkiksi työtavoissa tai projektissa on haasteita, niin se kohdataan yhdessä koko tiimin voimin, Taru avaa.

Uuden työviikon kokeilun tavoitteena oli, ettei henkilöstön kuormitus saisi kasvaa, eikä malli saisi vaikuttaa heikentävästi asiakastyytyväisyyteen tai yrityksen talouteen. Kokeilu oli menestys, joka on otettu pysyväksi työnteon malliksi.  

– Tuottavan työn osuus on säilynyt samalla tasolla ja työntekijät kokevat jaksavansa paremmin. Hallinnan tunne ja vaikutusmahdollisuudet omaan arkeen ovat kasvaneet, Taru iloitsee.

Great Place To Workin henkilöstötutkimuksessa trendien seuraaminen onnistuu selkeän datanäkymän avulla, jossa erilaisia muuttujia vaihtamalla voi sukeltaa syvälle syy-seuraussuhteisiin. Esimerkiksi vaikutusmahdollisuus omaan työhön on tutkimuksissa havaittu korreloivaksi tekijäksi koetun työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden kanssa.

👉 Sukella syvemmälle työhyvinvoinnin saloihin.

”Tulevaisuudessa pärjäävät kuuntelevat yritykset”

– Halusimme uskottavan tutkimuksen, joka mittaa oikeita ja merkityksellisiä asioita. Tutkimuksesta saatu data auttaa näkemään oman kuplan ulkopuolelle sekä avaa suoriutumista verrattuna muihin työpaikkoihin. Kolmannen osapuolen näkemys ja faktat synnyttävät uudenlaisia oivalluksia omasta arjesta, Taru avaa syitä sille, miksi Great Place To Work valikoitui tutkimuksen toteuttajaksi.

Unfairilla uskotaan vahvasti siihen, että vain jatkuvan kehityksen kautta työpaikka voi menestyä. Ja kehitys kumpuaa työntekijöistä, jotka hyvin voidessaan tekevät työtään intohimoisemmin sekä luovat uusia innovaatioita rohkeammin ja nopeammin. Näin sisäinen hyvinvointi välittyy konkreettisesti asiakkaille asti.

– Hyödynnämme Great Place To Workin henkilöstötutkimusta, koska haluamme selkeän struktuurin ja helposti toistettavan konseptin nykytilan kartoittamiseen. Samalla saamme kaipaamaamme vertailukelpoista dataa ja relevanttia benchmarkia oman kehitysmatkamme tueksi, Taru ja Johanna perustelevat.

Kiinnostaako henkilöstötutkimuksen toteuttaminen ja teille tärkeimpien kehityskohtien selvittäminen? Lue lisää henkilöstötutkimuksen toteuttamisesta.

Haaveiletteko Suomen Parhaat Työpaikat -listalla sijoittumisesta? Lue listalle pääsyn kriteereistä täältä.

Unfairin perustajakaksikon Taru Kumpulaisen ja Johanna Raiskion missiona on rakentaa unelmien markkinointitoimistoa, jossa työntekijät ja asiakkaat voivat hyvin – ja jolla on aina vähän nälkä. Yhdessä Unfairin 30 asiantuntijan kanssa he auttavat asiakkaitaan menestymään muuttuvassa maailmassa yhdistämällä luovuuden liiketoiminnan kehittämiseen. Unfair tuo toimialat ylittävää näkemystä ja ketteriä menetelmiä B2B-yritysten strategiaprosessien, myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen. Unfair haluaa myös omalla esimerkillään ravistella työelämän rakenteita ja luoda uusia käytäntöjä inhimillisemmän ja kestävämmän asiantuntijaelämän puolesta.