Vieraskynäartikkeli: wpd Suomi

Missä on johtajan paikka? 

Ihmisten johtaminen on vaikeaa, paikoin jopa mahdotonta. Työpaikoilla on usein eri sukupuolen, monien eri sukupolvien sekä eri käsityksillä ja erilaisilla historiataustoilla olevia ihmisiä. Tämän lisäksi moni meistä saattaa taistella jotain sisäistä demonia vastaan, josta toiset eivät ei tiedä mitään; aikaisemmin rationaaliseksi koettu henkilö voi yhtäkkiä toimia täysin epärationaalisesti, jopa ennenkuulumattomasti. Ja tällä voi olla pitkäaikaiset vaikutukset työyhteisöön. 

Tilanne hankaloituu, jos kyseessä on yrityksen kannalta kriittinen avainhenkilö. Siinäkin tilanteessa – ja erityisesti siinä tilanteessa – hyvän johtajan täytyy kuunnella ja ymmärtää. Samanaikaisesti johtajan täytyy kuitenkin myös johtaa.  

Parhaimmillaan ihmisten kanssa työskentely on todella mielenkiintoista ja palkitsevaa. Johtajan paikka ei ole kuitenkaan aina sama. Jokaisen laivan kippari joutuu väkisinkin ottamaan erilaisia rooleja laivassaan, jotta matka olisi vaivatonta, nautittavaa sekä tehokasta.    

Minkä roolin johtajan tulee sitten ottaa? 

Kun asiat menevät hyvin, on johdon tehtävä yrittää ylläpitää tätä tilaa. Johto tukee tiimejä taustajoukoissa sekä yrittää mahdollistaa työn tekemisen henkilöstölleen niin helpoksi kuin mahdollista. Jos edessä näkyy esteitä, johtajan tulee joko raivata niitä itse tai yhdessä tiimin kanssa. Ja silloin kun tiimi onnistuu, kuuluu valokeilan osua työntekijöihin ja tiimeihin. Vaikeina aikoina valokeila kuuluu johtajalle. 

Tämä tarkoittaa, että jos yrityksessä on ongelmia ja haasteita, on johtajan tehtävä toimia eturivissä ottaen iskuja vastaan ja toimia kilpimiehenä tai -naisena. Kun rakeita sataa, johtajan työ on pitää laiva suunnassa, henkilöstöä tukien ja tarvittaessa suojaten. Jos virhe on tapahtunut, tulee johtajan astua kaikkien eteen ja ottaa tapahtuneesta vastuu. 

Kaikissa yrityksissä johtajasta tulee välittyä tunne, että hän kunnioittaa, arvostaa ja välittää niistä henkilöistä, jotka hänelle työskentelevät. Välittäminen ei saa myöskään pysähtyä firman ulko-oveen, vaan tulee pystyä huomioimaan ainakin jossain määrin myös henkilöiden yksityiselämä. Kuten tiedämme, työelämä ja yksityiselämä elävät suorassa korrelaatiosuhteessa: jos toisessa menee huonosti, se vaikuttaa myös toiseen.  

Johtajan tulee olla käytettävissä ja tavattavissa. Yrityksessämme on sääntönä kaikille, että jos ovi on kiinni niin henkilöä ei saa häiritä. Mielestäni kuitenkin johtajan oven tulee olla suurimman osaa työpäivästä auki. Hän on henkilöstöään varten eikä toisin päin. Johtaja osoittaa myös hiljaisesti arvostustaan ollessaan läsnä tilanteissa, jossa häntä tarvitaan. Se tarkoittaa, että johtajan rintamasuunta kääntyy kysyjää kohtaan. Se tarkoittaa, että kännykkä tipahtaa pöydälle. Ja se tarkoittaa, että työläppäri menee kiinni. Se tarkoittaa kuuntelemista ilman välitöntä tarvetta vastata.  

Arvostus sitouttaa enemmän kuin palkka

Omia kokemuksia hyvistä ja huonoista johtajista olen luonnollisesti jo näillä kilometreillä saanut useampia. Kohtaamaani hyvää johtamista koitan jakaa tämän päivän tekemisessäni, huonoja kokemuksiani kerron joskus huonon johtamisen esimerkkinä ja tarinoina.  

Yhdistävää kokemuksissani on, että saan edelleen kiinni siitä tunteesta, jonka kulloinenkin johtaja omalla tekemisellään minulle tuotti. Johtaja jättää aina henkilöstöönsä tunnejäljen. Tuo tunnejälki on usein myös syy joko lähteä tai jäädä yritykseen. Oletusarvoisesti palkkaa maksetaan kaikissa yhtiöissä, mutta suurelle osalle ihmisiä palkan merkitys vähenee, jos tuntee itsensä arvostetuksi. Arvostuksen ja luottamuksen tunteella on myös iso vaikutus työn motivaatioon ja lopputulokseen. Jos ei luottamusta ja arvostusta ole, yrityksen ovi avautuu tiuhaan, ja uusi rekryprosessi on taas käynnissä.  

Silloin kun arvot ovat kunnossa, työyhteisö voi hyvin ja tiimi tekee parempaa jälkeä. Kaikki voittavat ja voivat paremmin. 

Johtajuus on läsnäoloa, Martin Luther Kingin sanoin ”Ihmisen perimmäinen mitta ei ole missä hän on mukavina aikoina, vaan missä hän on haasteiden ja vaikeuksien aikana”.  

Vieraskynä-artikkelin on kirjoittanut Heikki Peltomaa, joka on toiminut tuulivoimayhtiö wpd Suomen toimitusjohtajana vuodesta 2015. Tätä ennen hän on työskennellyt koko uransa energia-alalla mäntämoottorilaitoksista uusiutuvan energian kehitysyhtiöihin. Peltomaa toimii myös Suomen uusiutuvat ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hänen johtoajatuksenaan on: ”Kannattaa valita työ jota rakastaa, niin sinun ei tarvitse tehdä päivääkään töitä.”