Vieraskynä: MORS Softwarella tekoälylähtöinen kulttuuri alkaa luvasta kokeilla
Sofia Lahtinen, MORS Softwaren Marketing Manager, pohtii vieraskynäartikkelissa, miksi tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain teknologiakysymys vaan myös kulttuurikysymys. MORS Softwarella kokeilemisen vapaus, uusien ideoiden kuuleminen ja niistä oppiminen ovat keskeinen osa tekoälylähtöistä toimintatapaa.
Tekoäly muuttaa tapaamme tehdä työtä, ja me MORSilla tutkimme jatkuvasti, mitä se tarkoittaa käytännössä. Olemme ottaneet käyttöön uusia tekoälytyökaluja ja kannustaneet tiimejä selvittämään, missä niistä voi olla aidosti hyötyä. Tietoturvan ja tietosuojan asettamissa rajoissa tekoäly voi esimerkiksi tukea ohjelmistokehitystä ja tiedon analysointia, nopeuttaa tiedonhakua, helpottaa sisällöntuotantoa ja vähentää toistuvaa työtä.
Olemme myös kehittäneet omaa tekoälyavustajaamme MORSiaa Treasury-, ALM- ja riskienhallinnan tarpeisiin. Se tuo luonnollisella kielellä tapahtuvan vuorovaikutuksen osaksi MORS-alustaa ja auttaa käyttäjiä löytämään tietoa, saamaan ohjeita eri työvaiheisiin ja suorittamaan tehtäviä tehokkaammin.
Tekoälylähtöisyydessä ei kuitenkaan ole kyse vain uusista työkaluista tai tekoälyä hyödyntävistä tuotteista. Kyse on myös oikeanlaisen tekoälylähtöisen kulttuurin luomisesta.
Ihmisillä täytyy olla vapaus kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja, tutkia uusia ideoita ja kokeilla, voisiko tekoäly auttaa tekemään jotakin toisin tai paremmin. Olennaista on myös se, ettei jokaisen kokeilun tarvitse onnistua.
Tämä nousi erityisen selvästi esiin viimeisimmässä Great Place To Work -henkilöstötutkimuksessamme: 95 prosenttia MORSin työntekijöistä kokee, että heitä rohkaistaan kokeilemaan uusia ja parempia toimintatapoja lopputuloksesta riippumatta. Tulos on meille erityisen merkityksellinen, sillä edellisessä tutkimuksessa vastaava osuus oli 79 prosenttia. Nyt se on noussut 95 prosenttiin.
95% MORSin työntekijöistä kokee, että heitä rohkaistaan kokeilemaan uusia ja parempia toimintatapoja lopputuloksesta riippumatta.
Tilaa kokeiluille
Kokeilemiseen liittyy väistämättä epävarmuutta. Kun otetaan käyttöön uutta teknologiaa tai testataan uudenlaista lähestymistapaa, lopputulosta ei aina voi tietää etukäteen. Tämä pätee erityisesti tekoälyyn. Teknologia ja sen mahdollisuudet kehittyvät nopeasti, eikä ole olemassa valmista käsikirjaa, joka kertoisi jokaiselle yritykselle, tiimille tai yksilölle, missä tekoälystä syntyy eniten arvoa. Siksi ihmisille on annettava tilaa tutkia ja kokeilla.
Joskus kokeilu johtaa parempaan prosessiin, uudenlaiseen työskentelytapaan tai jopa kokonaan uuteen tuoteominaisuuteen. Toisinaan se taas osoittaa, ettei tekoäly ole kyseiseen tilanteeseen oikea ratkaisu. Molemmat lopputulokset voivat olla arvokkaita, jos ne auttavat ymmärtämään, mikä toimii, mikä ei ja mihin kannattaa seuraavaksi keskittyä.
Meille tämä on olennainen osa sitä, mitä tekoälylähtöisyys tarkoittaa. Se ei tarkoita tekoälyn käyttämistä vain siksi, että se on mahdollista. Se tarkoittaa halua kysyä, voisiko jonkin asian tehdä paremmin, kokeilla ajatusta käytännössä ja oppia lopputuloksesta.
Lue lisää: Miten työntekijöiden tekoälyn käyttö näkyy yrityksen suorituskyvyssä?
Hyvien ideoiden pitää tulla kuulluiksi
Kokeiluihin kannustaminen on vain osa kokonaisuutta. Ihmisten pitää myös voida luottaa siihen, että heidän ideansa otetaan vakavasti.
Siksi toinen Great Place To Work -henkilöstötutkimuksemme tulos oli aivan yhtä rohkaiseva: 95 prosenttia työntekijöistä kokee, että johto pyytää työntekijöiltä ehdotuksia ja ideoita sekä antaa niistä palautetta. Edellisessä tutkimuksessa vastaava osuus oli 84 prosenttia.
Näiden kahden tuloksen välillä on tärkeä yhteys. Kokeilukulttuuria on vaikea rakentaa, jos uusille ideoille ei ole paikkaa, jossa ne tulevat kuulluiksi. Vapauteen kokeilla täytyy yhdistyä valmius kuunnella, keskustella opituista asioista ja päättää, mitä niistä kannattaa kehittää eteenpäin.
Kysymyksen ei aina tarvitse olla: ”Miten voisimme hyödyntää tekoälyä?” Joskus parempi lähtökohta on yksinkertaisesti: ”Voisimmeko tehdä tämän toisin tai paremmin?”
95% MORSin työntekijöistä kokee, että johto pyytää työntekijöiltä ehdotuksia ja ideoita sekä antaa niistä palautetta.
Kokeilusta konkreettiseksi ratkaisuksi
Yksi käytännön esimerkki tällaisesta kulttuurista on MORSia, joka sai alkunsa asiakkaan pyynnöstä ja kehitystiimimme halusta tutkia ideaa sen alkuperäistä käyttötarkoitusta pidemmälle. Kokeilujen myötä siitä on kehittymässä tekoälyä hyödyntävä luonnollisen kielen käyttöliittymä MORS-alustalle.
MORSin Senior Software Engineer Mikael Ekholmin mukaan tiimillä ei ollut alusta alkaen mielessään tarkasti määriteltyä lopputuotetta.
”MORSia sai alkunsa siitä, kun eräs asiakas pyysi dokumentaatiotamme voidakseen käyttää ChatGPT:tä uusien työntekijöiden perehdyttämisen tukena. Mietimme, miksi emme rakentaisi jotakin vastaavaa itse. Aluksi ajatuksena oli tehdä dokumentaatiomme löytämisestä ja käyttämisestä helpompaa tekoälyn avulla. Kun aloimme kokeilla, huomasimme kuitenkin, että voisimme mennä paljon pidemmälle.
Sen sijaan, että tekoäly vain vastaisi MORSin käyttöä koskeviin kysymyksiin, mitä jos se voisi todella auttaa käyttäjää suorittamaan kyseisiä tehtäviä? Näin MORSia on oikeastaan kehittynyt dokumentaatioavustajasta huomattavasti kunnianhimoisemmaksi ratkaisuksi.
Kun aloitimme, meillä ei ollut tätä lopputulosta mielessämme. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi vapaus kokeilla on niin tärkeää. Joskus kokeilemalla löytää mahdollisuuksia, joita ei edes osannut etsiä.”
Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä tekoälylähtöinen kulttuuri voi mahdollistaa: idealle annetaan tilaa, ensimmäistä versiota kokeillaan ja haastetaan, ja opittu ohjaa sitä, mitä seuraavaksi tehdään.
Tekoälylähtöisyys ei tarkoita tekoälyä kaikkialla
Kun tekoälyn mahdollisuudet lisääntyvät, voi olla houkuttelevaa etsiä sille käyttökohteita kaikkialta. Se ei ole tavoitteemme.
Tekoälyn pitäisi ratkaista todellinen ongelma, parantaa nykyistä toimintatapaa tai mahdollistaa jotakin aidosti hyödyllistä. Joskus kokeilu osoittaa, että tekoälyllä voidaan saada aikaan merkittävä parannus. Toisinaan nykyinen toimintatapa on edelleen parempi.
Sama pätee tilanteisiin, joissa tietoturvaan, luottamuksellisuuteen tai tietosuojaan liittyvät näkökohdat tarkoittavat, ettei tekoäly ole oikea työkalu kyseiseen tehtävään. Kokeilujen on tapahduttava selkeissä ja vastuullisissa rajoissa.
Molempien lopputulosten hyväksyminen kuuluu kokeilukulttuuriin. Samalla se muistuttaa, ettei tekoälylähtöiseksi organisaatioksi muututa pelkän teknologian avulla. Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus kokeilla, haastaa oletuksia ja jakaa oppimaansa.
Kokeileminen jatkuu
Meillä ei ole vielä kaikkia vastauksia siihen, miten tekoäly muuttaa tuotteitamme, toimialaamme tai tapaamme tehdä työtä. Juuri siksi kyky kokeilla on tärkeää.
Tuoreimmat Great Place To Work -tuloksemme kertovat, että olemme menossa oikeaan suuntaan: 95 prosenttia henkilöstöstämme kokee saavansa kannustusta kokeilla uusia ja parempia toimintatapoja, ja yhtä suuri osuus kokee, että heidän ideoitaan ja ehdotuksiaan pyydetään aktiivisesti ja niihin reagoidaan.
Kun MORS kasvaa ja kehitämme tekoälylähtöistä toimintatapaamme edelleen, tällaisen ympäristön ylläpitäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin itse teknologia.
Meille tekoälylähtöisyydessä ei ole kyse siitä, että meillä olisi kaikki vastaukset. Kyse on sellaisen ympäristön luomisesta, jossa ihmisillä on vapaus tutkia kysymyksiä, jotka kannattaa esittää.
Vieraskynäartikkelin on kirjoittanut MORS Softwaren Marketing Manager Sofia Lahtinen.
Alkuperäisen artikkelin löydät täältä: An AI-First Culture Starts with Permission to Experiment