Mitä on psykologinen turvallisuus?
Psykologinen turvallisuus on merkittävä osa kehittynyttä yrityskulttuuria, ja yrityspäättäjät ovat alkaneet kiinnittää siihen yhä enemmän huomiota 2020-luvun muuttuvassa maailmassa. Tässä blogissa kerromme, mitä psykologinen turvallisuus on, miten se muodostuu työpaikalle ja miltä työpaikalla saattaa näyttää, jos turvallisuutta ei ole.
Psykologinen turvallisuus määritelmä
Mitä psykologinen turvallisuus on? Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, ettei ideoiden, kysymysten, huolenaiheiden tai virheiden esiintuominen johda eristämiseen, rankaisemiseen tai nolaamiseen työyhteisössä.
Kokemus ulottuu työntekijän mahdollisuuksiin kehittää toimintaa, tuoda esiin epäkohtia ja esittää muutosideoita. Yksilölle tämä näyttäytyy stressin vähentymisenä, työtyytyväisyyden lisääntymisenä ja vahvistuneena itseluottamuksena.
Lyhyesti, psykologinen turvallisuus lisää hyvinvointia ja tuottavuutta työyhteisössä.
Psykologinen turvallisuus työyhteisössä rakentuu luottamuksesta
Psykologinen turvallisuus ja luottamus ovat käytännössä erottamattomia. Mutta miten ne eroavat toisistaan? Luottamus syntyy kahden henkilön välille, kun taas turvallisuus rakentuu ryhmän kesken. Yhtä ei kuitenkaan ole ilman toista.
Great Place To Workilla olemme mitanneet psykologista turvallisuutta ja luottamusta henkilöstötutkimustemme kautta yli 30 vuotta. Tutkimusten valossa olemme nähneet jo pitkään, miten luottamus on kaiken perusta. Silti sen merkitys tulee monelle yrityspäättäjälle edelleen uutena.
2020-luvulle tultaessa luottamus ja psykologinen turvallisuus ovat kuitenkin nostaneet merkitystään yhä useammassa työyhteisössä. Maailman tilanne, hajautunut työ sekä kilpailu parhaista työntekijöistä ja heidän sitouttamisestaan ovat eräitä selittäviä syitä.
Psykologinen turvallisuus ja luottamus on tunnistettu kilpailuvalteiksi, joita Parhaat Työpaikat hyödyntävät.
Mitä jos psykologinen turvallisuus puuttuu työyhteisöstä?
Jos työntekijän, työtovereiden ja johdon välillä ei ole luottamusta, työntekijän on mahdotonta kokea turvallisuutta millään tasolla. Ilman luottamusta työntekijä saattaa uskoa, että pelkkä väärä kommentti voi tuhota työuran. Ilman luottamusta työntekijä, jolla olisi tuore idea tai innovaatio, kuten asiakkaalle tarjottava uusi palvelu, jättää helposti ajatuksen kertomatta seuraamusten pelossa tai siitä syystä, ettei hän ole sitoutunut.
Luottamuksen puute tappaa innovatiivisuuden ja pienentää yrityksen käyttöön saamaa osuutta työntekijöidensä potentiaalista. Sekä yrityksen että yksilön kehittyminen ja kehittäminen hidastuvat merkittävästi.
Psykologisen turvallisuuden puuttuessa vähentynyt kommunikaatio vaikuttaa heikentävästi myös yhteisöllisyyden syntyyn. Kynnys avun pyytämiseen kollegalta on korkea ja ilo työn tekemisessä on vähäisempää. Heikentynyt sitoutuminen rapauttaa merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden. Samalla avoimuus, työtyytyväisyys ja kokonaisuudessaan laskevat.
Näistä syistä luottamus ja psykologinen turvallisuus linkittyvät suoraan työntekijän sitoutumiseen.
Lue lisää: Miksi ja miten rakentaa luottamusta työpaikalla?
Työyhteisön psykologinen turvallisuus nostaa yrityksen kannattavuutta
Great Place To Workilla olemme keränneet runsaasti tietoa psykologisesta turvallisuudesta. Tarkastellessamme psykologisen turvallisuuden osalta vahvojen yritysten tuloksia olemme huomanneet, että ”psykologinen turvallisuus on merkittävin yrityksen taloudelliseen tulokseen vaikuttava elementti”.
Henkilöstötutkimuksissamme kyseessä on koko kysymyspatteristomme tärkein yrityksen kannattavuutta ennustava tekijä. Toinen merkittävä ominaisuus yrityksissä, jotka ovat saaneet korkeat pisteet psykologisesta turvallisuudesta tutkimuksessamme, on henkilöstön matalampi stressitaso. Tämä korreloi vahvasti henkilöstön alhaisempien poissaolojen ja vaihtuvuuden kanssa.
Kiinnostus psykologiseen turvallisuuteen kasvaa
Vuosia sitten oli todella harvinaista löytää organisaatioita, jotka priorisoivat luottamusta, sitoutumista ja psykologista turvallisuutta työyhteisöissään. Tutkimustiedon lisääntyminen, johdon valveutuminen sekä koventunut osaajakilpailu ovat lisänneet psykologisen turvallisuuden hyötyjen tunnettuutta. Tämä on velvoittanut ja motivoinut johtajia luomaan sellaisia työympäristöjä, joissa työntekijät pääsevät kukoistamaan psykologisesti turvallisessa ympäristössä.
Suomen Parhaissa Työpaikoissa 91 % työntekijöistä kokee, että ”Johto on helposti lähestyttävissä ja heille on helppo puhua.” Johtajuutta tarvitaan erityisen paljon haastavina ja epävarmoina aikoina. Aito kuuntelu ja kyky asettua toisen asemaan ovat johtamistaitojen keskiössä, ja ne vahvistavat luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden toteutumista.