Asta Rossi: Vastakkainasettelu syö työelämän ja kansantalouden tuottavuuden

Miksi kirjoitin kirjan Rakenna yhteys – kuinka etääntynyt työelämä korjataan

Suunnitelmiini ei kuulunut uuden kirjan kirjoittaminen. Tämä kirja puski luokseni elämän eri kerrosten läpi Intian valtameren toiselle puolelle, ja vetäisi minut sen tekijäksi. Työelämän laatu, yrityskulttuuri ja johtaminen ovat toki olleet kahden vuosikymmenen ajan työni keskiössä. Suomen Great Place To Workin omistajana olen kulkenut parhaiden työpaikkojen rinnalla sekä seurannut aktiivisesti yleistä työelämänkeskustelua ja johtamistutkimuksia. Olen myös osallistunut työelämään eri maissa niissä asuessani yrityksiä perustamalla, ihmisiä johtamalla ja yritysjohtoa coachaamalla. Kun Helsingin Seudun Kauppakamarin palveluliiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Hulkko yllättäen kutsui minua kirjoituspöydän ääreen, oli selvää, että tehtäväni oli puristaa sekä tutkimustyön pohjalta että oman matkani opeista uusi näkökulma johtamiseen suomalaisen työelämän tarpeisiin. Suomalaisessa työelämässä on nimittäin tultu taloudellisesti ja inhimillisesti kestämättömään tilanteeseen. Puristuksen tulos on kirja Rakenna yhteys – kuinka etääntynyt työelämä korjataan, johon olen koonnut, mitä suunnan kääntämiseen tarvitaan.

Kun edellinen kirjani (Kulttuuristrategia 2 – Kohti Euroopan parasta työelämää) ilmestyi, Suomessa visioitiin Euroopan parasta työelämää. Nyt, vuosikymmen myöhemmin, suomalaisen työelämän ja kansantalouden tulokset ovat Euroopan häntäpäässä: elintaso ei ole Suomessa parantunut 18 vuoteen, kansantalous ei kasva, työn tuottavuus on romahtanut, työttömyys on ylittänyt 10 prosenttia ja konkursseja pannaan vireille enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Mitä on tapahtunut? Usein viitataan korona-aikaan, mutta sen kohtasivat yhtä lailla kaikki muutkin maat, joiden talous nyt kuitenkin kukoistaa. Suomen julkisesta talouskeskustelusta välittyy puolestaan kuva kurjistumisen kierteestä, jossa näköalattomuus ja toivottomuus kutistavat tekemistä entisestään.

Työelämä vastakkainasettelun tilassa

Olemme poteroissa yhteiskunnassa. Siksi keskustelua käydään
’johtajat ovat tätä mieltä’, ’työntekijät ovat tuota mieltä’.
– Riitta Paasivuori, toimitusjohtaja, Mikkelin Kotikaari

Kansantaloutta ja työelämää ei voi erottaa toisistaan: kansantalouden luvut ovat työelämän tuloksia. Työelämänkeskustelu on kulminoitunut meillä viime vuosina erityisesti etätyötematiikkaan, joka kuvastaa työelämän poteroitumista vastakkainasettelun tilaan: työntekijät esimerkiksi kokevat itsensä toimistolle pakottamisen uhreiksi, työnantajat puolestaan syyttävät ihmisiä itsekkyydestä. Vastakkainasettelun dynamiikka voidaan nähdä myös maamme poliittisessa johdossa. Kansantalouteen ei saada aikaan kasvua, uusia työpaikkoja tai ostovoimaa, mutta ongelmaksi osoitetaan inflaation ja irtisanomisten kurittamat, varovaiset kuluttajat. Eikä tarvitse kuin pyörähtää verkossa, ja polarisoitunutta vastakkainasettelua on mahdotonta välttää.

Lisääntynyt vastakkainasettelu ja ihmisten etääntyminen ovat siis yhteiskunnallisia, työelämää laajempia kehityskulkuja. Työelämän johtamistilanteissa onkin näin ollen hyvä muistaa, että mikä heijastuu työelämään, ei ole aina peräisin työelämästä. Vastakkainasettelun vaikutukset ovat joka tapauksessa yritysten toiminnalle tuhoisia: tavoitteita ei saavuteta, eikä työstä synny tuloksia, innovaatioita tai kasvua, jos energia kuluu organisaation sisäisiin selkkauksiin.

Työelämän johtajien on erityisen tärkeä olla tietoisia ajattelumalleistaan. Johtajan ajattelu ohjaa paitsi omaa toimintaa, kertautuu ja leviää läpi johdettavan organisaation. Olemme nähneet, miten jopa aidosti organisaationsa kehittämiseen sitoutuneet ja yrityskulttuurin tasoa mittaavat johtajat saattavat esimerkiksi  organisaationsa eri osien tutkimustuloksia tarkastellessaan todeta, että tietyn yksikön ihmiset ovat ”niin vaikeita”. Vastakkainasettelun kaavan tunnistaa siitä, että ongelmien syy etsitään itsen ulkopuolelta ja että löydetään ryhmä, joka nähdään eri puolella.

Työntekijät ja johto ovat kuitenkin työpaikalla yhdessä ja vain yhdessä toimimalla kukin saa sieltä tavoittelemansa. Todellisuudessa työelämässä ollaankin siis samalla puolella.

Parhaissa työpaikoissa ollaan samalla puolella

Meillä on stronghold, kuori, joka toivottavasti suojaa myös vapaa-ajalla.
Tällainen työpaikka on voimaannuttava elementti elämässä ja antaa jotain myös kotiin.
– Heikki Peltomaa, toimitusjohtaja, wpd Suomi

Kun ihmisyhteydet ovat monimutkaisia ja kovasti solmussa, ei ihme, että teknoutopistien piireissä haaveillaan tulevaisuudesta, jossa tekoälyagentit kommunikoivat keskenään ihmisten puolesta. Työelämässä tekoäly opastaisi ihmistä, kuinka johtaa ihmisiä, tai kuinka olla parempi työntekijä. Suora, ihmisten välinen vuorovaikutus nähdään vaivalloisena ja tehottomana rajapintana, ja ajatellaan, että ihmisyyden ongelmat voidaan silotella algoritmien avustuksella.

Työelämän tuottavuudessa on tässä ajassa siis kyse myös ihmisyydestä. Mikä arvo on sillä, mitä ihmisinä saamme yhdessä aikaan? Minkälaisen yhteyden toisiimme haluamme luoda? Miten ihmiset kukoistavat yhdessä?

Kun keskustelin 21 Suomen parhaan työpaikan toimitusjohtajan kanssa, merkittävin ero yleiseen työelämänkeskusteluun oli siinä, että nämä huippujohtajat säännönmukaisesti kuvailivat organisaationsa kulttuuria sellaisena, jossa ihmiset toimivat samalla puolella. Esimerkiksi paljon toimistosiivouksia tekevän MTB Siivouspalvelut Oy:n liikevaihto romahti korona-ajan ajettua ihmiset toimistoilta etätöihin. Perheyhtiön johtoduo Mia ja Nea Backström kertoivat, että työntekijät olivat oma-aloitteisesti miettineet, miten tilanne hoidetaan. Ammattiliittoon kuuluvat työntekijät olivat jäämässä ensin lomautetuiksi, jotta muut saisivat säilyttää normaalin palkkansa. Koronan aikana ei jääty odottamaan, vaan toimintaa kehitettiin yhdessä. Asiakkaiden kanssa etsittiin ihmisille töitä, esimerkiksi erikoissiivouksia ja ikkunanpesuja. Toimitusjohtaja Mia Backström kuvaili henkilöstön vastuunottoa: ”Koronan jälkeenkin ihmiset alkoivat oma-aloitteisesti miettimään, mistä saataisiin kasvua.” Vahvat yhteydet näkyvät siinä, että työntekijät välittävät yrityksestä ja alkavat huolehtia siitä kuin omastaan.

Meidän ei siis tarvitse tyytyä jatkuvaan vastakkainasetteluaseman tuottamaan kahnaukseen, valtapeleihin, draamaan ja organisaatioiden krooniseen, kollektiiviseen alisuoriutumiseen. Eikä meidän tarvitse ulkoistaa ihmisyhteyttä tekoälylle. Kirjani pääsisältö koostuu parhaiden työpaikkojen johtamisen näkökulmista, tarinoista ja konkreettisista käytännöistä, jotka toimivat esimerkkeinä, kuinka voimme (jälleen)rakentaa yhteydet. Gallupin State of the Global Workplace 2025 -raportin mukaan vain 15% suomalaisista työntekijöistä on sitoutuneita työhönsä. Suomen parhaissa työpaikoissa hyvän työpaikan kokemus on puolestaan lähes yhdeksällä kymmenestä, 86% työntekijöistä. Great Place To Workin tutkimustuloksista selviää myös, että parhaissa työpaikoissa tuottavuus on jopa 8,5-kertainen verrattuna markkinakeskiarvoon. Erilaatuiset yhteydet työelämässä tuottavat erilaiset taloudelliset tulokset.

💡 Katso Suomen Parhaat Työpaikat ja Euroopan Parhaat Työpaikat.

Muutos ei tapahdu tekemisen tasolla

On tärkeää luoda kulttuuri, jossa toisiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti hyväntahtoisesti.
– Sonja Chauhan, HR-Johtaja, Hilti Suomi

Miten vastakkainasettelutilanteesta päästään eteenpäin?

Palataan etätyötematiikkaan. Sen kanssa ollaan jumissa niin kauan kuin sitä yritetään ratkaista etätyökäytäntöjen tasolla. Kysytään, miten työntekijät saa tulemaan työpaikalle, mutta kysymys on väärä. Toimistolle määrääminen kommunikoi, että yrityksen johtamisjärjestelmä perustuu siihen, että minä katson olkasi yli, kun teet töitä. Työrauhaa ei saavuteta etätyöpäivien määrällä, eikä eri osapuolten välistä kuilua kurota umpeen pakoilla tai säännöillä. Muutos ei tapahdu tekemisen tasolla.

Jos halutaan toisenlaista tekemistä, se seuraa ajattelun ja uskomusten muutoksesta. Hyvä lähestymistapa erilaisiin vastakkainasettelutilanteisiin lähtee rakentamaan yhteyttä tällä, syvemmällä tasolla. Silloin johtaja voi edetä seuraavasti:

1. Havainnoi ja huomaa vastakkainasettelu

2. Luo psykologisesti turvallinen ympäristö, kysy, kuuntele ja käy dialogia

3. Tee tietoinen valinta tuoda keskustelun osapuolia lähemmäksi, vahvistaa yhteyttä

Vasta, kun tietoisella johtamisotteella on ensin saatu aikaan yhteys, päästy samalle puolelle, on mielekästä keskustella tekemisestä. Liikkeelle lähdetään liiketoiminnasta: mitä tavoitellaan? Sitten pitää olla selvillä, miten työsuoritus saadaan parhaiten aikaan. Kehykseksi laaditaan johtamisjärjestelmä, jolla työsuoritusta ohjataan ja tuetaan sekä varmistetaan, että tavoitteisiin päästään. Huomaamme, että todellisuudessa tarvittava keskustelu ei koske etätyötä, vaan työsuoritusta.

Tuottavuus ei synny makrotalouden ohjauksessa, vaan ihmisten suorituksesta työelämässä. Nykyisellään vastakkainasettelu työpaikoilla syö tuottavuutta valtavasti. Emme voi jatkaa resurssien tuhlaamista. Ne pitää saada käyttöön tekemään työsuoritusta, tarttumaan mahdollisuuksiin, innovoimaan ja luomaan kasvua. Työelämän enemmistö pitää saada hyvien työpaikkojen jakaman kokemus- ja suoritustason piiriin.

Asta Rossi

💡 Kuule, miten Great Place To Work -sertifiointi kehittää organisaatiokulttuuria ja varaa keskusteluaika asiantuntijamme kanssa.

💡 Lue lisää Rakenna yhteys – kuinka etääntynyt työelämä korjataan -kirjasta.

💡Tutustu uusiin tutkimustulokseen ja lataa uusi Great Place To Work Effect -käsikirja.

KTM Asta Rossi on Great Place to Work -organisaation Suomen pitkäaikainen omistaja sekä sarjayrittäjä. Hän kirjoittaa johtamiseen, yrityskulttuuriin ja työelämään liittyvistä ilmiöistä yhteiskunnallisessa ja kulttuurienvälisessä kontekstissa. Työskentely ja asuminen useissa maissa ovat tarjonneet Astalle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella erilaisia yritys- ja maakulttuureita sekä paikan päältä että etäältä.