Henkilöstötutkimuksen toteuttaminen muutoksen aikana
GREAT PLACE TO WORK SUOMI
Henkilöstötutkimuksen toteuttaminen ei välttämättä ole päällimmäisenä mielessä, jos työpaikalla on meneillään haastavat ajat, kuten muutosneuvottelut, liiketoiminnan kannattavuuden lasku, organisaatiofuusio, avainhenkilöiden vaihtuminen tai esimerkiksi kasvustrategian tuomat haasteet. Mutta tiesitkö, että kriisi ja muutosaika on itse asiassa yksi otollisimmista hetkistä todellisen työntekijäkokemuksen tutkimiseen?
Lue artikkeli loppuun, niin kuulet👇
1.) Miksi henkilöstötutkimusta kannattaa hyödyntää kriisin aikana sekä
2.) Miten henkilöstötutkimus luo edellytyksiä kulttuurin rakentamiselle myös kriisin aikana ja sen jälkeen.
Sisällys:
- Kriisit kuuluvat työpaikkojen kehitysmatkaan
- Hyödynnä kriisiajan arvokasta dataa
- ”Entä jos työkulttuurimme ei ole aito kriisin hetkellä?”
- Mitä henkilöstötutkimuksen toteuttaminen kriisin aikana viestii työntekijöille?
- Henkilöstötutkimuksen hyödyt kriisin aikana
- Tutkimustulosten avulla näet pidemmälle ja rakennat tulevaisuutta
- Lainsäädäntö ohjaa työpaikkojen vastuullisuutta – myös sosiaalisesta näkökulmasta
- Onko yrityksesi haasteen edessä? Ota yhteyttä
Kriisit kuuluvat työpaikkojen kehitysmatkaan
Työpaikkojen henkilöstökokemuksia, työtyytyväisyyttä, kulttuuria ja sitoutumista tutkiessa kehitys ei koskaan ole täysin lineaarista. Parhaimpienkin työpaikkojen trendiin mahtuu notkahduksia, vaikka kokonaiskuvassa käyrä olisi nousujohteinen.
2020-luvun alkuun on mahtunut monta kriisitilanteeksi tai vähintään poikkeusajaksi luokiteltavaa vaihetta, jotka vaikuttavat työpaikkoihin Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Pandemia, sota ja viimeisimpänä talouskriisi.
Kriisit vaativat usein väistämättä vaikeita päätöksiä; kuluja, liiketoimintoja tai henkilöstöä voi olla pakko uudelleen organisoida osana vastuullisesti johdettua liiketoimintaa. Ratkaisevaa on, miten toimenpiteet toteutetaan, miten niistä viestitään sekä miten henkilöstöä huomioidaan, kuullaan ja osallistetaan muutoksen aikana.
Hyödynnä kriisiajan arvokasta dataa
Haastavien muutosten kohdalla työntekijät käsittelevät pettymystä, pelkoa, epävarmuutta ja jopa vihan tunteita, jotka kuuluvat asiaan. Johtajana tai esihenkilönä saatat kokea, että näitä vaikeita tunteita ei kannata mennä kriittisellä hetkellä sen enempää henkilöstötutkimuksella sohimaan, saati provosoimaan.
Tehokkain keino ei ole kuitenkaan laittaa päätä pensaaseen ja odottaa pölyn laskeutumista. Kun haluat tehdä tehokkaan vastaiskun kriisiä kohti ja pitää työntekijät prioriteettina vaikeanakin aikana, henkilöstötutkimus voi olla kaikkein tehokkain tapa työntekijöiden kuulemiseksi ja oikeiden toimenpiteiden sekä viestinnän toteuttamiseksi. Jos organisaation vahvuudet ja kipukohdat jäävät tunnistamatta, ei otollisin kehitysmatka ole mahdollinen.
Ilman reaaliaikaista ja syvällistä ymmärrystä henkilöstön kokemuksesta, joudut käytännössä etenemään kuin suunnistaja ilman toimivaa kompassia. Siksi kriisin hetkellä saatu data voi olla kaikkein arvokkainta koko yrityksesi historian aikana.
”Entä jos työkulttuurimme ei ole aito kriisin hetkellä?”
Kyllä se on. Vasta kriisissä kulttuurin tila todella mitataan. Kun yhteisöllisyys on vahva ja työpaikalla vallitsee luottamukseen perustuva psykologinen turvallisuus, se auttaa kriisistä selviytymisessä ja näkyy todennäköisesti myös työntekijöiden kokemuksessa, vaikka mittaus sijoittuisi vaikeaan hetkeen. Jos henkilöstön kokemus jätetään kriisin aikana mittaamatta, työntekijät voivat tuntea arvottomuutta.
Tutkiminen kriisin aikana vaatii johdolta rohkeutta ja osoittaa ihmistä välittämistä. Tulokset voivat olla aiempaa heikompia. Pelko laskevista tuloksista ei ole kuitenkaan syy jättää tutkimatta, eikä henkilöstön kuulematta jättäminen ole kannattava tapa säästää taloudellistenkaan haasteiden edessä.
Koko henkilöstötutkimuksen idea on säännöllisyydessä, eli tietoa on kerättävä systemaattisesti, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Näin saadaan mahdollisimman laadukasta ja vertailtavissa olevaa dataa. Henkilöstötutkimusta ei kannata toteuttaa vain julkisuuskuvan kiillottamiseksi tai henkilöstön tyytyväisyyden ruokkimiseksi entisestään niinä aikoina, kun kaikki on hyvin. Sen sijaan tavoitteena on saada ajantasaista tietoa sellaisessa muodossa, että se auttaa tekemään parempia päätöksiä.
Mittaaminen erilaisina aikoina antaa kokonaisvaltaisemman kuvan todellisesta kulttuurinne tilasta.
Mitä henkilöstötutkimuksen toteuttaminen kriisin aikana viestii työntekijöille?
Henkilöstötutkimus kirkastaa työntekijöiden kokemuksen. Se kertoo, kuinka suuri luottamus organisaatiossa vallitsee sekä kuinka sitoutuneita ja sopeutuvia työntekijänne ovat. Tutkimus luo pohjan avoimelle ja läpinäkyvälle keskustelulle, nostaen esille epävarmuutta aiheuttavia aihealueita ja organisaation vahvuuksia.
Tutkimalla henkilöstösi kokemuksia vaikeuksien aikaan osoitat, että välität, tahdot kuunnella sekä ohjata tilannetta ja tulevaisuuden suuntaa työntekijöiden tarpeet huomioiden.
Työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen voi lieventää muutosvastarintaa ja pelkoja sekä lisätä työntekijöiden ymmärrystä tilanteesta. Tämä tekee päätösten perustelemisesta ja toimenpiteiden läpiviennistä hieman kivuttomampaa, jos edessä on esimerkiksi välttämättömiä sopeuttamiskeinoja.
Välittävä johtaja tutkii henkilöstönsä kokemuksia myös kriisin aikana.
Lue lisää: Miksi ja miten rakentaa luottamusta työpaikalla?
Henkilöstötutkimuksen hyödyt kriisin aikana
Vaikeina aikoina systemaattisen ja läpinäkyvän vuorovaikutteisen viestinnän merkitys korostuu. Pirstaleiset käytäväkeskustelut ja asioiden paisuminen suljettujen ovien takana vähenevät, kun keskustelun avauksiin tai päätöksestä viestimiseen voidaan käyttää lisäksi laadukasta tutkimusdataa.
Henkilöstötutkimuksen hyödyt kriisin aikana:
- Piilossa olevat huolet ja tarpeet tulevat näkyville
- Arvostuksen kokemus ja sitoutuminen vahvistuvat
- Epävarmuus, pelot ja vastarinta vähenevät, kun työntekijät tulevat kuulluksi
- Muutosten läpivienti ja sujuvuus paranee
- Johto saa arvokasta tietoa kokonaistilanteesta strategisten päätösten tueksi
- Luottamus työyhteisössä vahvistuu
Henkilöstötutkimuksen tarjoama data on osa riskin hallintaa, mikä korostuu etenkin silloin, kun tehdään nopeita tai vaikeita päätöksiä haasteiden edessä.
👉Vinkki: tutkimusalustamme tarjoaa myös mahdollisuuden ketteriin Pulssikyselyihin, joita voit käyttää esimerkiksi nopean tilannekuvan saamiseen tai etenemisen säännölliseen seurantaan! Kysy lisää.
Tutkimustulosten avulla näet pidemmälle ja rakennat tulevaisuutta
Ne yritykset, jotka panostavat henkilöstöönsä ja joilla on mitatusti hyvä työntekijäkokemus, menestyvät selkeästi vertailussa. Vahva työntekijäkokemus ja -tyytyväisyys korreloivat myös sen kanssa, miten nopeasti työpaikat selviävät haastavista ajoista.
Erityisen tärkeää on työtekijöiden henkinen ja psykologinen hyvinvointi. Niiden ollessa vahvat, työntekijät ovat valmiimpia näkemään enemmän vaivaa työpaikkansa eteen niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Samalla he ovat innovatiivisempia ja kykenevät sopeutumaan muutoksiin ketterämmin.
Kriisin aikana mitattu data auttaa tulevaisuudessa reflektoimaan ja todentamaan haasteiden jälkeistä kehitystä. Kriisissä sinun on joka tapauksessa katsottava jo sen yli: millainen yhteisö on jäljellä kriisin jälkeen? Millaiseen tilaan kulttuuri jää, kun tilanne tasaantuu?
Tuloksiin tulee suhtautua aina avoimella mielenkiinnolla ja tutkijan hattu päässä sen sijaan, että tavoitteena olisi vain tietty ennalta suunniteltu tulos.
Tutkimalla kriisin aikana voit sitouttaa parhaita työntekijöitä myös sen jälkeisessä ajassa. Toisaalta, jos henkilöstöä pitäisi karsia, kokemus lähdöstä voi olla parhaimmillaan lähtijöillekin arvostava ja ymmärtäväinen. Siksi esimerkiksi muutosneuvottelut ovat yksi hetkistä, joissa työnantajamielikuvaa todella rakennetaan.
Tutustu: Henkilöstötutkimustyökalu, jolla saat datasta kaiken irti
Lainsäädäntö ohjaa työpaikkojen vastuullisuutta – myös sosiaalisesta näkökulmasta
Suomalaiset yritykset ovat monella tapaa vastuullisuuden eturintamassa. Jatkossa sosiaalinen vastuu korostuu entisestään ja tässä vahvoilla olevat yritykset voivat luoda itselleen uudella tavalla erottuvaa kilpailuetua. Myös lainsäädäntö ohjaa vastuullisuuteen: ESG-raportointi (environment, social, governance) tulee edellyttämään lopulta kaikilta yrityksiltä vastuullista toimintaa ja siitä raportointia niin ympäristön, sosiaalisen kuin taloudellisen vastuun osalta.
Sosiaalisella vastuulla tarkoitetaan muun muassa vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Työpaikalta edellytetään reilua ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa. Osa työpaikoista panostaa jo minimivaatimuksia enemmän sosiaaliseen vastuuseen, tarjoamalla esimerkiksi psykologisia palveluita työntekijöilleen tai toimimalla yhteistyössä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa.
Henkilöstötutkimus on tehokas työkalu työntekijöihin kohdistuvan vastuullisuuden mittaamiseen, todentamiseen ja siten myös sen kehittämiseen.
Parhaiden työpaikkojen johtamiskäytännöt
Onko yrityksesi haasteen edessä? Anna meidän auttaa!
Kriisin aikana avointa keskustelua voi mahdollistaa eri tavoin, mutta henkilöstötutkimus on yksi tehokkaimmista keinoista, jolla varmistat tasa-arvoisen osallisuuden kaikille työntekijöille ja saat laadukasta dataa päätöksenteon tueksi.
Ne organisaatiot, jotka panostavat systemaattisesti henkilöstöönsä, nousevat nopeimmin jaloilleen haastavien aikojen jälkeen. Haluatko kirkastaa tehokkaat toimenpiteet, joilla pääset kriisistä eteenpäin?
Great Place To Work®:lla olemme tutkineet asiakkaidemme kanssa henkilöstön kokemuksia yli 30 vuoden ajan, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Autamme mielellämme suunnittelemaan ja toteuttamaan kyselytutkimuksen yrityksesi tilanteen ja tarpeen mukaan.
Lue myös: 5 vinkkiä kriisin aikana toteutettuun henkilöstötutkimukseen
