Vieraskynä: Parempaa työelämää Suomeen? – Ari Rämö

”Miten Suomeen saisi enemmän parhaita työpaikkoja ja kokonaisuutena parempaa työelämää?” Tämä on kysymys, jota jäin pohtimaan. Vastauksia tulee heti mieleen monia, mutta ne ovat hyvin perinteisiä, joista olen jo aiemminkin kirjoittanut. Esimerkkinä mm. otetaan kaikki mukaan suunnitteluun, mietitään yhdessä uusia ideoita, osallistetaan kaikki, ja pidetään hyvästä fiiliksestä sekä työn tekemisen edellytyksistä huolta. Niin, toki näinhän se menee minun näkökulmastani, mutta nyt unohdan yhden asian.

Nämä ovat vain minun mielipiteitäni, jotka ovat muovautuneet oman kokemukseni kautta. Sen, mitä itse olen kokenut aikoinaan, ehkä ensin puutteina omalta pomoltani, tai hyvinä motivoivina asioina – ja lopuksi kaikkien kokemusten yhdistelmältä, joiden kautta olen itse onnistunut omalla uralla. Toimivatko ne siis nyt?

Ehkä toimivat – ehkä eivät

Unohdan yhden asian. Se on muuttuva johtamisen kohderyhmämme ja samalla Suomen johtamisen tulevaisuus muutaman vuoden päästä – nimittäin työelämään tulevat ja työelämässä jo olevat nuoret. He ovat nyt johdettavina ja ovat itse todennäköisesti esimiehinä jossain vaiheessa, kun urallaan etenevät.

Aika usein kerromme heille yliopistoissa ja oppilaitoksissa, millaista johtamisen teoria on ja, miten pitää johtaa hyvin omien kokemustemme perusteella; millaista tulevaisuutemme on ja miten johtaminen muuttuu esim. tulevaisuustutkijoiden mukaan; millaista on hieno yrityskulttuuri. Kerromme ehkä ismejä ja erilaisia malleja, joskus ehkä lievän subjektiivisesti. Annamme vastauksia tulevaisuuteen oman kokemuksemme perusteella, vaikka se voi olla valitettavan vanhaa. Nuoria ajatellen.

Kärjistän nyt tietoisesti, onhan toki selvää, että suuri osa kertomastamme johtamisen hyvistä malleista ja kokemuksista varmaan toimii tulevaisuudessakin, mutta kysymmekö me koskaan nuorilta:

”Millaista johtamista sinä haluaisit?”

”Millainen johtaminen sinua innostaisi tai motivoisi?”

”Millainen johtaminen saisi sinut syttymään?”

”Vai haluatko johtamista lainkaan?”

”Miten voisimme muuttaa koko johtamisen käsitettä?”

”Miten koet johtamisen?”

Voi olla, että saamamme vastaukset yllättävät tai eivät kohtaa nykyisen johtamistapamme kanssa. Joka tapauksessa vastaukset ovat nuorille tässä hetkessä totta ja juuri sitä mihin suuntaan meidän tulee johtamista kehittää juuri nyt, eikä tulevaisuudessa.

Tulevaisuus on edessä, ei historiassa

Tätä kirjoittaessa itsellekin kolahti aika kovaa, että olen aivan liikaa tuputtanut omia ajatuksia ja omaa johtamistapaani kysymättä nuorilta yllämainittuja kysymyksiä. Varmaankin vastauksista olisi löytynyt yhtymäkohtia nykyhetkeen, mutta olisihan niistä voinut oppia itse paljon lisää ja ”vanha koirakin” olisi voinut oppia uusia juttuja.

Muistetaanhan siis kysyä nuorilta, mitä he kaipaavat. Heissä on meidän johtamisemme tulevaisuus. Ja koko Suomen paremman työelämän tulevaisuus.

Yksinkertaisesti – nuoria arvostaen.

Lue myös kuinka Nitor tekee yhdessä parempaa suomalaista työelämää.